Hyppää pääsisältöön

5.5.2021

Vuonna 2020 ilmanlaatu oli parempi, kuin edeltävinä vuosina. Tämä johtuu osin koronapandemiasta, jonka seurauksena liikennemäärät ja liikenteen päästöt etenkin keväällä laskivat selvästi. Selkeimmin tämä näkyi typen oksidien pitoisuuksissa.
Kuva
Lentokoneesta kuvattu maisema Harjulta Jyväsjärven suuntaan

Viime vuonna ilmanlaatua mitattiin Jyväskylässä keskustassa Hannikaisenkadulla ja Palokassa. Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä olivat noin 330 tonnia, typen oksidien päästöt noin 1 470 tonnia ja hiukkaspäästöt noin 680 tonnia. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkien keskeisten päästöjen määrät ovat olleet laskussa 2010-luvulla. 

Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2020 olivat Jyväskylän mittaushistorian alhaisimpia. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-maaliskuussa. Mutta muuten pitoisuudet vaihtelivat varsin vähän eri kuukausina. Pitoisuudet keskustassa Hannikaisenkadulla olivat selvästi korkeampia kuin Palokassa.

Keskeiset päästölähteet ovat Alva-yhtiöt Oy:n Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitokset, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys.

Vuosi 2020 oli lämpötilaltaan Suomen mittaushistorian lämpimin. Erityisen lämpimiä olivat ajankohtaan nähden tammi-, kesä- marraskuu. Talvi- ja alkukevät olivat lämpimiä ja talven lumettomuus oli poikkeuksellista. Keväällä huhti-toukokuussa oli hieman viileämpi sääjakso. Kesällä lämpimintä oli kesäkuussa, kun taas heinäkuu oli sateisempi ja epävakaampi. Koko syksy syyskuun lopulta alkaen oli jälleen lauha ja ajoittain myös sateinen. Lämmin keli on vähentänyt muun muassa kiinteistöjen lämmityksen tarvetta, joka näkyy ilmalaadussa pienempinä pitoisuuksina.

Pienhiukkaspitoisuudet pääasiassa samalla tasolla kuin vuonna 2019

Pienhiukkaset, kuten PM10 ja PM2,5 ovat erikokoisia partikkeleita, jotka kulkeutuvat hengityksen kautta keuhkojen eri syvyyksiin. 

Viime vuonna hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmikuussa. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi keskustassa Hannikaisenkadun mittausasemalla.  Korkeat hiukkaspitoisuudet johtuivat siitä, että katupölykausi ajoittui vähälumisen talven vuoksi poikkeuksellisen aikaiseen ajankohtaan helmikuulle. Joka tapauksessa katupölytilanne oli vuonna 2020 keskustassa selvästi parempi, kuin vuonna 2019.  Muutoin pitoisuudet sekä keskustassa että Palokassa olivat pääosin samaa tasoa kuin vuona 2019. 

Kaukokulkeumaepisodi syntyy nimensä mukaisesti jossain kaukana, eikä sen tarkkaa syntypaikkaa välttämättä tiedetä. Syntyyn voi olla monia syitä. Esimerkiksi tuuli voi pöllyttää hiekkaa Saharassa, minkä seurauksena pölypitoisuudet nousevat Suomessa. 

Syys-lokakuun vaihteessa hengitettävien hiukkasten määrää kohotti noin viikon pituinen kaukokulkeumaepisodi. Tuona aika pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet olivat korkeimmillaan. Pitoisuudet nousivat uudelleen joulukuussa, jolloin kuiva ilma ja pakkaset kohottivat pitoisuuksia. Keskimäärin pienhiukkaspitoisuudet vuonna 2020 olivat samaa tasoa kuin vuonna 2019.
 

Asiasanat: