Hyppää pääsisältöön

17.12.2020

Vuonna 2018 käynnistynyt Jyväskylän sydän -selvitys on nyt paketoitu loppuraportiksi. Kaupungin kulttuurilaitosten kuluvan vuosikymmenen toimintaa ja tilankäyttöä viitoittava etenemissuunnitelma esitellään kaupunginhallituksessa 21.12.
Kuva
Jyväskylän sydän -loppuraportin kansikuva

Raportti on julkaistu tänään kaupunginhallituksen esityslistalla ja linkki löytyy myös Jyväskylän sydämen sivulta https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskylansydan.  
 
Haastavassa taloudellisessa tilanteessa valmistunut etenemissuunnitelma nostaa kärkeen kaupungin omistamien kulttuuritilojen peruskorjaukset sekä kulttuuripalveluiden integroidun toimintamallin kehittämisen. Kaupunginorkesterin tilakysymyksen ratkaisuksi raportti ehdottaa Jyväskylä Paviljongin tiloja ja Wilhelm-salin akustointia konserttisalikäyttöön soveltuvaksi. Erillistä konserttitaloa raportti ei ehdota. 
 
Tavoitteena on nostaa kulttuuriyksiköiden vuotuinen kävijämäärä 600 000 kävijästä yli 1 000 000 kävijään. Toimintamallin ja tilojen uudistaminen 2020-luvun aikana tekisi kulttuurista kaupunkikeskustan uuden mainetekijän, joka osaltaan uudistaisi noin 10 miljoonan vuotuisen keskustakävijän kokemuksen Jyväskylästä. Kulttuurin kaari -etenemissuunnitelma osoittaa, kuinka kaupungin kulttuuriyksiköiden tilakysymykset voidaan ratkaista taloudellisesti kestävästi kahden seuraavan valtuustokauden aikana vv. 2021 - 2028. 
 
Raportissa esitettyjen investointien hankekustannusarvio on yhteensä 95 miljoonaa euroa ilman konserttisalia. Tiloihin integroitu konserttisaliratkaisu nostaa summaa 20-30 miljoonalla eurolla. Samassa yhteydessä etenemissuunnitelma osoittaa mahdollisuudet 100 miljoonan euron säästöön vuoden 2017 lähtökohta-arvioon nähden. Säästö syntyisi toimintamenoissa seuraavan 30 vuoden aikana tilojen käyttöä tehostamalla sekä kulttuuriyksiköiden toimintojen integraatiolla.

Etenemissuunnitelman tilaratkaisuehdotukset

Raportissa esitellyistä toimenpiteistä teatteritalon peruskorjauksen tarvesuunnittelu on jo lähtenyt liikkeelle. Tarveselvitys valmistuu 31.12.2020 mennessä ja hankesuunnitelma kevääseen 2022 mennessä. Peruskorjaus voidaan aloittaa kesällä 2024 ja peruskorjaus valmistunee kesällä 2026. Teatteritalo peruskorjattaisiin ja uudistettaisiin kaupunginteatterin käyttöön, mutta ratkaisut mahdollistavat myös muiden teattereiden ja näyttämötaiteen toimijoiden sekä kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalveluiden toiminnan talossa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa.
 
Kaupunginorkesterin tilaratkaisuksi raportti esittää Paviljongin Wilhelm-salia, joka akustoitaisiin kaupunginorkesterin konserttikäyttöön sopivaksi nopealla aikataululla. Sali tarjoaisi orkesterille nykyistä suuremman katsomokapasiteetin ja saman katon alle saisi myös orkesterin harjoitustilat. Muutosten kustannuksiksi arvioidaan 5 miljoonaa euroa.
  
Raportti esittää myös, että mahdollisimman pian päätöksentekoon valmisteltaisiin Lyseon suojelurakennuksen peruskorjaus kansalaisopiston, Lyseon museon, järjestöjen sekä mahdollisesti kuvataidekoulun käyttöön. Hankkeen kustannusarvio olisi noin 15 miljoonaa euroa. Kansalaisopiston siirryttyä lyseorakennukseen, kuvataidekoulu voisi siirtyä myös kirjastotaloon ja kuvataidekoulun nykyinen kiinteistö vapautuisi kiinteistökehitykseen.
 
Pääkirjaston, Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon yhteisen tilaratkaisun periaatteita, vaiheistusta ja sijaintipaikkaa raportti esittää määriteltäväksi 2020-luvun puolivälissä. Tilainvestoinnin kustannuksiksi arvioidaan noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden toiseen vaiheeseen voisi sovittaa myös musiikkisalin, jonka kustannusarvio tiloihin integroituna olisi 20-30 miljoonaa euroa.
 
Lisäksi ehdotettuihin tilaratkaisuihin liittyy Salmirannan kokoelmakeskuksen laajentaminen kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Tämän hankkeen kustannusarvio olisi noin 10 miljoonaa euroa.

Muut esitetyt kehittämistoimenpiteet

Keskeinen sisältö raportissa on myös kulttuuripalveluiden integroidun toimintamallin kehittäminen ja tiiviimpi yhteistyö kulttuurilaitosten välillä. Raportti esittää tavoitteeksi noin 30 miljoonan euron säästön henkilöstökuluissa seuraavan 30 vuoden aikana. Osana prosessia raportti ehdottaa myös koko kaupungin kulttuurin arvoverkoston yhteistä digitaalista taiteen, kulttuurin ja tutkimuksen keskusta. Toimintamallin integraatiolla kulttuuriyksiköistä uskotaan muodostuvan entistä aktiivisempi kaupunkielämän ja kaupunkikeskustan kehittämisen resurssi. Raportti esittää tämän työn aloittamista välittömästi.
 
Lisäksi raportissa esitetään Ruusupuiston ja ydinkeskustan välisen julkisen taiteen akselin toteutuksen käynnistämistä. Näin Ruusupuiston museokeskittymä (Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto –museo) kytketään ydinkeskustaan Seminaarikadun ja Kauppakadun taiteen, tieteen ja kulttuurin akselilla, muun muassa julkisen tilan taideteoksilla. Kustannuksista vastaisivat kaupungin lisäksi kiinteistöt, yritykset ja muu arvoverkosto.

Raportti antaa suuntaviivoja – päätökset tehdään erikseen

Jyväskylän sydän -projekti alkoi reilut kaksi vuotta sitten tavoitteena tuottaa näkemys kulttuuriyksiköiden toiminnan, tilojen ja sijainnin uudistamisesta kaupunkikeskustan kehittämisen huomioivalla tavalla.  Nyt valmistunut etenemissuunnitelma antaa suuntaviivoja kehittämistyölle, muttei suoraan ohjaa sitä. Päätökset investoinneista ja tilaratkaisuista valmistellaan tulevina vuosina sivistyksen toimialalla ja ne tuodaan kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan ja tarvittaessa myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksentekoon.

Kulttuurin kaari syntyi kulttuuriyksiköiden ja elinkeinoyksikön laajalla yhteistyöllä

Jyväskylän sydän loppuraportin ja Kulttuuri kaari -etenemissuunnitelman tulosten ja ehdotusten takana on projektiryhmä, jonka muodostavat kaupungin kulttuuriyksiköiden johtajat, kulttuuripäällikkö Mari Aholainen, vs. intendentti Jenni Hakola (aiemmin vs. intendentti Nikke Isomöttönen ja ajoittain myös intendentti Emma Anttila), kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, museonjohtaja Taina Rantala, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, rehtori Mikko Saikkonen, rehtori Klaus Savolainen ja vs. teatterinjohtaja Tuukka Toijanniemi (aiemmin teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen). Projektin etenemisestä on vastannut elinkeinoyksikön projektipäällikkö Janne Viitamies tukenaan kaksi elinkeinoyksikön projektipäällikköä Pirkko Flinkman ja Ora Nuutinen. Projektin ohjausryhmän ovat muodostaneet elinkeinojohtaja Anne Sandelin ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo, kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen, talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä sekä toimialajohtaja Erja Saarivaara. 
 
Projektin aikana haastateltiin ja kerättiin taustatietoja kymmeniltä yhteistyökumppaneilta niin taiteen vapaalta kentältä kuin keskustan yrityksiltä ja elinkeinoelämän edustajilta. Projektin eri vaiheista järjestettiin useita kuntalais- ja sidosryhmätilaisuuksia sekä kuntalaiskysely ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuoporen tutukimus kulttuurin talousvaikutuksista. Pelkästään jyväskyläläisiä taiteen vapaan kentän toimijoita on ollut projektin eri vaiheessa mukana useita kymmeniä. Tilaselvitysten ja laskelmien tekoon on osallistunut useita rakennusalan ammattilaisia ja toimintamallin kehittämiseen ja testaamiseen taiteen ammattilaisia. Suunnittelutoimistojen ja taiteen ja kulttuurin kehittämisen asiantuntijoiden palvelujen ostoon projekti käytti 230 000 euroa. Keski-Suomen liitto tuki projektia 30 000 eurolla.
 
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- Sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033
- Jyväskylän sydän -projektipäällikkö Janne Viitamies, p. 014 266 3546