Yleisöluento: Taistelu elektroniikkateollisuudesta

Osa Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry:n luentosarjaa "Pienet ja suuret voimat: yrityksistä ekosysteemeihin". Luennoitsijana FM Akseli Saarinen.

Luentosarja 2026–2027: Pienet ja suuret voimat: yrityksistä ekosysteemeihin Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry:n, Jyväskylän kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan yhteistyössä järjestämä luentosarja jatkuu jälleen marraskuussa. Luentosarjan tarkoituksena on esitellä Historian ja etnologian laitoksella tehtävää tutkimusta ja tänä lukuvuonna teemana on: Pienet ja suuret voimat, yrityksistä ekosysteemeihin. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) sekä verkossa. Syksyllä 2026 järjestämme kaksi luentoa ja keväällä 2027 on vuorossa toiset kaksi luentoa. Syksyn toinen yleisöluento: FM Akseli Saarinen: Taistelu elektroniikkateollisuudesta: Nokia ja Suomen elektroniikkateollisuuden kehitys 1960-1980-luvuilla Suomalainen elektroniikkateollisuus nousi keskeiseksi taloudellisen ja teknologisen kehityksen alaksi 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tämän kehityksen keskiössä oli Nokia, jonka asema muotoutui 1960–1980-luvuilla tilanteessa, jossa valtion pyrkimykset ohjata ja uudistaa teollisuutta kohtasivat yritysten omat tavoitteet. Näissä jännitteissä tehtiin ratkaisuja, jotka loivat perustan Nokian myöhemmälle menestykselle matkapuhelinalalla. Luento perustuu tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni ja tarkastelee niin kutsuttua ”taistelua elektroniikkateollisuudesta”, käsitettä joka on peräisin Nokian omasta historiankirjoituksesta. Tutkimus pohjautuu laajaan arkistoaineistoon, kuten johtokunnan pöytäkirjoihin, sisäisiin muistioihin ja kirjeenvaihtoon, ja analysoi, miten Nokia pyrki vaikuttamaan teollisuuden kehityssuuntaan useilla toisiinsa kytkeytyneillä aloilla. Luennolla esittelen tutkimukseni keskeisiä teemoja ja havaintoja sekä havainnollistan niitä esimerkkien kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään yritysjohdon rooliin, erityisesti toimitusjohtajiin Björn Westerlundiin ja Kari Kairamoon, joiden strategiset valinnat asemoivat Nokian aktiiviseksi toimijaksi kansallisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Näin avaan, miten Nokian toiminta vaikutti elektroniikkateollisuuden kehitykseen ja vahvisti sen asemaa nousevilla teknologian aloilla.