Tiedettä kaikille -luentosarja

Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkijat lähestyvät yhteiskunnan muutosta ja murrosta.

Vaikka emme sitä aina arjessamme huomaa, yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksen ja murroksen tilassa. Näitä kehityskulkuja voidaan tarkastella esimerkiksi käsitysten rakentumisena, valtasuhteiden muotoutumisena, taloudellisina prosesseina ja konkreettisina muuttoliikkeinä. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot luovat katseen Suomen menneisyyteen tarkastelemalla, miten käsityksiä sinkkuudesta muodostettiin, miten varhaiset mielentilalausunnot vaikuttivat oikeusasteiden päätöksiin henki-rikostapauksissa, minkälaisia olivat monisukupolviset kokemukset maastamuutosta sekä millaista oli ulkomaankaupan kehitys varhaismodernina aikana. Luentosarjassa käsitellään moniaikaisia ilmiöitä, jotka ovat puhututtaneet sekä menneisyydessä että tässä ajassa. Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luento-sarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) (Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä) sekä Jyväskylän yliopiston Moniviestin-verkkoalustalla. Linkki suoraan verkkolähetykseen: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/tiedetta-kaikille-suora/suora Tallenne on katseltavissa kahden viikon ajan lähetyksien jälkeen: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/hela-tutkijatry Ti 10.2.2026 klo 18.00–19.30 FM Katja Palokangas Mielentilalausunnot henkirikostapauksissa vuosien 1840–1894 välisessä Suomessa Mielentilalausuntoja on annettu systemaattisesti lääkäreiden toimesta meillä vuoden 1840 keisarillisen asetuksen jälkeen. Samoihin aikoihin maahamme perustettiin myös ensimmäinen suuri keskuslaitos Lapinlahti, joka tarjosi mahdollisuudet harjoittaa kliinistä psykiatriaa ja jossa mieleltään sairaita ihmisiä hoidettiin. Mielentilalausuntoja sen sijaan annettiin hyvinkin erilaisista paikoista aina vankiloista vastaanottolaitoksiin. Niin lausunnot sisältöineen kuin niiden antajatkin vaihtelivat melkoisesti. Tästä huolimatta annetulla mielentilalausunnolla oli oikeuden edessä aina painoarvoa. Esitelmäni perustuu tekeillä olevaan väitöskirjaani “Mielentilalausunnot henkirikostapauksissa vuosien 1840–1894 välisessä Suomessa”. Luennolla esittelen muutaman aineistossani olevan henkirikostapauksen perusteella tutkimukseni keskeisiä teemoja. Näitä ovat mielentilalausunnot ja niiden antajat, lausunnon kohteena olleet ihmiset ja lausuntojen sisällöt sekä se, miten nuo annetut lausunnot vaikuttivat eri oikeusasteissa. Ti 17.2.2026 klo 18.00–19.30 FM Veli-Martin Hästbacka Mitä on monisukupolvinen suuren muuton ruotsinsuomalaisuus? Suomesta muutti Ruotsiin 1950–1970-luvuilla yli 400 000 henkilöä, ja ilmiötä kutsutaankin osuvasti suureksi muutoksi. Muuttajien joukossa oli eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä; niin yksin muuttavia, pariskuntia kuin perheitäkin. Maastamuuttopiikki ajoittuu vuosille 1969 ja 1970, jolloin Suomesta muutti pois yli 100 000 ihmistä; valtaosa muutti Ruotsiin, ja tällöin jopa Suomen väkiluku pieneni muuttotappion myötä. Muuttamista vauhditti mm. Suomen 1950–1960-lukujen rakennemuutos, jolloin maaseutuelinkeinot kärsivät teollistumisesta. Työttömyys koheni, kun Ruotsissa taas oli työvoimapula ja kehittyneempi talous, jonka vuoksi palkat olivat korkeampia Suomeen verrattuna. Myöhemmin, 1970–1990-luvuilla, kuitenkin noin puolet ruotsinsuomalaisista palasivat Suomeen, ja ilmiö onkin Suomen lähihistoriassa demografisesti merkittävimpiä. Luennolla tutustutaan monisukupolviseen suuren muuton ruotsinsuomalaisuuteen ja keskeiseen tutkimukseen aiheesta sekä käsitellään havaintoja ja huomioita, joita olen väitöskirjaprojektini aikana tehnyt. Tutkin tekeillä olevassa väitöskirjassani monisukupolvista ruotsinsuomalaisuutta fokusoiden metsä- ja paperiteollisuuden näkökulmaa, ja olen erityisesti kiinnostunut myöhempien sukupolvien muistoista ja kokemuksista. Aiempi tutkimus aiheesta keskittyy pitkälti ensimmäisen polven narratiiviin, ja tavoitteenani onkin tutkimuksessani laajentaa näkökulmaa tarkastelemalla ilmiötä monisukupolvisesti.