Yleisöluento: Etyk 1975 ja sen merkitys Suomelle ja Unkarille

Yleisöluento Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK), jonka järjestämisestä on kulunut 50 vuotta.

Kuluvana vuonna on tullut kuluneeksi viisikymmentä vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK). Unkarin Tiedeakatemian (MTA) kunniajäsen, aatehistorioitsija Anssi Halmesvirta kertoo, miten idea syntyi ja miksi ETYK kutsuttiin koolle Helsinkiin vuonna 1975. Hän tarkastelee myös sitä, miten siitä tuli Suomelle keino harjoittaa pragmaattista, mutta aktiivista ulko- ja puolueettomuuspolitiikkaa ja mitä se merkitsi Suomen ETYK-pyrkimyksiä tukeneelle Unkarille kylmän sodan vaativissa kansainvälispoliittisissa suhdanteissa. Samalla Halmesvirta vertailee, mitä presidentti Urho Kekkonen ja pääsihteeri János Kádár ajattelivat ETYK-prosessista ja miten he pian huippukokouksen jälkeen arvioivat sen tuloksia ja jatkomahdollisuuksia. Lähdeaineistona esitelmässä on käytetty aiemmin analysoimatonta diplomaattista kirjeenvaihtoa, aikalaisten muistelmia ja esitelmöitsijän johtaman Suomen Akatemian ’Kekkosen Suomi – Kádárin Unkari’ tutkimusprojektin tuloksia. KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA! TORSTAI 11.12.2025, kello 17:00–18:30 B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/tiedetta-kaikille-suora/suora Tapahtuma Facebookissa: https://fb.me/e/6ohKuofjs Kuva: János Kádár ja Urho Kekkonen keskustelevat Presidentinlinnassa Helsingissä 1975 Etykin aikaan. Kuvaaja: Atte Matilainen. Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Atte Matilaisen kokoelma.