Luentosarja: ME TEHTIIN TAIDEHISTORIAA - Jyväskylän Taiteilijaseura 80 vuotta

Jyväskylän Taiteilijaseura perustettiin sotien jälkeen vuonna 1945 ja seuran juhlavuosi oli vuonna 2025

Luentosarja otsikko viittaa siihen, että Taiteilijaseuran historiaa voi lähestyä taiteilijasukupolvien pitkänä, monipolvisena ketjuna. Vaikka jäsenten taiteelliset näkemykset olisivat poikenneet voimakkaasti toisistaan, itse seurassa heillä kaikilla on ollut yhteisöllinen päämäärä: Taiteilijaseuran pyrkimyksenä on saavuttaa taiteilijoilleen mahdollisimman hyvät edellytykset luovaan työhön ja taiteen vapaaseen kehitykseen. Luennoilla kriitikko, taiteilija Hannu Castrén toimii oppaana historian portaissa ja pysähtyy yleisön kanssa sen tärkeisiin yksityiskohtiin vuosikymmenten varrella. Jokaisella luennolla on oma teema johon liittyen mukaan on kutsuttu Taiteilijaseuran nykytaiteilijoita. Taiteilijat kertovat taiteestaan kuvin ja sanoin. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua luentoon omilla muistoillaan ja kysymyksillään. Luennot pidetään Jyväskylän Taiteilijaseuran, kansalaisopiston ja taidemuseon yhteistyönä. Paikkana on Jyväskylän kansalaisopiston Luentosali 1, Vapaudenkatu 39-41 (pääkirjasto-kansalaisopistotalo). Luento on hybridiluento ja sitä voi seurata myös Zoom-etäyhteydellä. 13.1.2026 klo 17–18.30 JYVÄSKYLÄN TAITEILIJASEURA 80 VUOTTA - Yhtä aikaa ikääntyvä ja nuortuva taiteilijaseura. Luennolla palataan Taiteilijaseuran syntyyn, jossa merkittävää oli mm. näyttelytoiminnan ja taideopetuksen aloittaminen. Taiteilijaseura on maakunnallinen, mutta silti nimeksi valittiin Jyväskylän Taiteilijaseura. Miksi? 80-juhlavuosi ”kultaisena leikkauksena”, kytketään mennyt nykyhetkeen ja avataan näkymiä tulevaan. Taiteilijavieraana on seuran puheenjohtaja kuvanveistäjä ja yhteisötaiteilija Jaana Bombin. 10.2. klo 17–18.30 KESKISUOMALAINEN VÄRIMAALAUS - Koloristien pitkä triumfi Kyösti Sorjonen (1912–1996) oli toimittaja ja taidekriitikko. Hän oli myös Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäsen. Usein hän kiteytti kirjoituksissaan ja puheissaan alueen maalaustaiteen määritelmään: Keskisuomalainen värimaalaus. Tosiaankin, värimaalaus alkoi jo Jonas Heiskasta ja varhain syntynyt traditio on jatkunut katkeamattomana nykypäivään. Sitä todistavat myös kahden luennolla vierailevan nykytaiteilijan Pertti Karjalaisen ja Asta Huutosen koloristiset maalaukset. 3.3. klo 17–18.30 TAIDEGRAFIIKAN JA VALOKUVATAITEEN NOUSU JA KUKOISTUS - Jyväskylä, taidegrafiikan ja valokuvataiteen keskus Keskisuomalaisen taidegrafiikan nousun ja kukoistuksen keskus on 1970-luvun lopulla perustettu Jyväskylän Grafiikan paja. Alkuvuosina monet läänintaiteilijat olivat taidegraafikoita ja heidän työnsä kautta taidegrafiikan ilosanoma levisi ympäri maakuntaa ja koko Suomeen.1980-luvulla Grafiikan pajaa ”markkinoitiin” rohkeasti jopa pohjoismaisena taidegrafiikan keskuksena. Valokuvataiteen nousu alkoi vain hieman myöhemmin ja yhtä voimallisesti. Vuonna 1989 perustettiin Luovan valokuvauksen keskus, joka siirtyi saman katon alle taidegraafikoiden kanssa ja niin on yhä edelleen. Luennolla vierailevat taidegraafikko Kaisa Koljonen ja valokuvataiteilija Mikko Hietaharju. 24.3. klo 17–18.30 TAITEILIJA JA IDENTITEETTI - Tyylin sijasta nykytaiteen polttopiste on identiteetissä Identiteetti on keskeinen aikamme taiteen tulkinnassa. Pitkään ajateltiin niin, että taiteilijan päämääränä on pyrkiä yhtenäiseen näkemykseen ja tyyliin. Totta sekin, mutta identiteettiä ei enää koeta vain yhtenä ja yhtenäisenä, vaan taiteilijalla voi olla useita identiteettejä, jotka muuntuvat ja risteilevät ajan kuluessa. Monikulttuurisuus on keskeinen teema nykytaiteessa, sillä siinä identiteetit törmäävät toisiinsa ja synnyttävät jotain aivan uutta. Jyväskylän Taiteilijaseuran jäseniksi on viime vuosina liittynyt useita eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita taiteilijoita. Luennon taiteilijat Jaakko Valo ja Japanista Suomeen muuttanut kalligrafitaiteilija Yukina Yamamoto kertovat taiteensa suhteesta identiteettiin ja sen muutoksiin.