Skip to main content

Jyväskylän sydän -projekti julkaisi loppuraporttinsa 17.12.2020. Se sisältää seitsemän etenemisehdotusta, joista taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävin on kaupungin kulttuuriyksiköiden toimintamallin uudistaminen.
 
Etenemisehdotukset muodostavat kulttuurin kaaren, jonka toimeenpanoajaksi ehdotetaan kahta seuraavaa valtuustokautta vv. 2021 – 2028.

Taide ja kulttuuri tulevat kulttuurin kaaren myötä entistä voimakkaammin mukaan kaupunkikeskustan elävöittämiseen. Kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin, kirjastotoimen, museotoimen, kulttuuripalveluiden ja kansalaisopiston työtä halutaan yhdistää tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi hallinnossa, taloushallinnossa, tapahtumatuotannossa, viestinnässä, asiakaspalvelussa ja niin edelleen. Yksiköiden toimintamallin uudistamista tukevat myös tulevaisuuden tilaratkaisut. 

Etenemissuunnitelman ehdotus kulttuurin 2020-luvun tilaratkaisuiksi:

Akustoidaan Paviljongin Wilhelm-sali kaupunginorkesterin konsertti- ja harjoituskäyttöön. 70 – 100 MEUR maksavan konserttitalon toteuttaminen ei sen sijaan ole toistaiseksi ajankohtaista.

Lyseon suojelurakennus peruskorjataan kansalaisopiston ym. toimijoiden käyttöön. Suojelumääräysten takia rakennus ei suoraan sovellu konserttitalon osaksi.

Peruskorjataan teatteritalo kaupunginteatterin, muiden näyttämötaiteen toimijoiden ja kulttuuripalveluiden käyttöön. 

Rakennetaan 2020-luvun lopulla pääkirjaston, taidemuseon ja käsityön museon käyttöön yhteiset tilat joko Valtiontalon-kortteliin kortteli yhdeksän, lyseon suojelurakennuksen läheisyyteen, hallintokortteliin tai pääkirjaston nykyiseen kiinteistöön. Samaan yhteyteen voidaan aikanaan sijoittaa uusi täysakustinen musiikkisali, jos siten päätetään. Ratkaisu tilankäytön periaatteista ja sijaintipaikoista voidaan tehdä kaupunkisuunnitteluanalyysin perusteella arviolta vuosina 2023 – 2025.

Miksi Jyväskylän sydän -projekti perustettiin?

Jyväskylän sydän -projekti perustuu Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätökseen 27.11.2017:
”Kaupungin kulttuuritoiminnan ja -tilojen kehittämisestä tehdään projekti, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa. Työn lähtökohtana on laadinnassa olevan kulttuurisuunnitelman toimeenpano sekä kulttuuritilojen suuri peruskorjaus- ja rakentamistarve lähivuosina (n. 130-150 milj. euroa).

”Tehtävänä on laatia kulttuuri-investointien kokonaissuunnitelma, ml. mahdollinen musiikkisali. Projektissa selvitetään kulttuuritoimintojen uudistamisen vaikutus tilatarpeisiin sekä investointien kustannusvaikutukset eri vaihtoehdoilla ja vaiheistuksilla. Vaihtoehtojen pohjalta laaditaan yleissuunnitelma, jossa huomioidaan keskustan kehittäminen ja siihen liittyvät erilaiset rahoitusmallit sekä tehdään aikataulusuunnitelma.”

Projektin eteneminen

Kaupungin sisäinen projektisopimus allekirjoitettiin 13.9.2018. Projektiryhmän muodostivat kaupungin kulttuuriyksiköiden päälliköt, kirjastotoimen johtaja, teatterinjohtaja, orkesterin intendentti, kulttuuripäällikkö, museotoimen johtaja ja Käsityön museon johtaja sekä kansalaisopiston rehtori ja kuvataidekoulun rehtori. Projektipäällikkö toimi osana elinkeinoyksikön keskustan kehittämisryhmää. Projekti on käyttänyt elinkeinoyksikön käyttösuunnitelman mukaisesti varoja suunnittelutoimistojen ja taiteen ja kulttuurin kehittämisen asiantuntijoiden palvelujen ostoon kolmena vuotena yhteensä noin 230 000 euroa. Keski-Suomen liitto tuki projektia 30 000 eurolla.

Vuoden 2018 tulokset

Projekti tutki kulttuuriyksiköiden toiminnan ja tilojen uudistamista rinnakkain. Uudistamisen linjaksi tuli kulttuurisuunnitelman mukaisesti integraatio. Vuonna 2018 projekti tunnisti otollisimmat toiminnan integraation mahdollisuudet ja yksiköiden yhteisen tilankäytön keskeisimmät variaatiot ja kaupunkikeskustan sijaintipaikkavaihtoehdot. Projektiryhmän lisäksi työhön osallistui ns. taiteen vapaan kentän toimijoita ja yleisöä. Tulokset esiteltiin Jyväskylän sydämen ensimmäisessä raportissa helmikuussa 2019. Tausta-aineisto on tallennettu jatkosuunnittelun käyttöön.

Vuoden 2019 tulokset

Projekti tutki integroidun toimintamallin arvoja ja ominaisuuksia, yhteisen taiteen ja kulttuurin keskuksen hypoteettista tilaohjelmaa ja kaupunkikeskustan käytännön sijaintipaikkavaihtoehtoja. Työvaihe toteutettiin scrum-projektina, joka sisälsi kymmenen noin kuukaudenmittaista suunnittelusprinttiä. Projektiryhmä ohjasi suunnittelu- ja kehittäjäasiantuntijoiden työtä. Taiteen vapaan kentän toimijat osallistuivat tutkimaan, kuinka ne voisivat tulevaisuudessa osallistua kulttuuriyksiköiden toimintaan ja tilankäyttöön. Projekti päätyi ehdottamaan kolmea vaihtoehtoista sijaintipaikkaskenaariota, joissa kaikissa oli mukana mahdollinen musiikkisali. Projektiryhmä priorisoi sijaintipaikoista Valtiontalon-korttelin eli ns. kortteli yhdeksän. Vuoden 2019 työn tulokset esiteltiin Jyväskylän sydämen toisessa raportissa helmikuussa 2020. Aineisto on tallennettu jatkosuunnittelun käyttöön. (Yhtenä tuloksena oli korjaus projektin lähtökohtatietoihin: 2010-luvun suunnitelmiin perustuvan toteuttamisohjelman hankekustannusarvio oli tarkistusten perusteella 130 – 150 MEUR sijasta yli 170 MEUR.)

Vuoden 2020 tulokset

Helmikuussa julkistetun raportti nro 2:n jälkeen kaupunginhallitus edellytti projektilta kustannusten pienentämistä ja sijaintipaikkavariaatioiden analyysia. Täydentävä tarkastelu, raportti nro 3, valmistui kaupunginhallituksen käyttöön maaliskuussa. Se sisälsi kymmenen erilaista kulttuuriyksiköiden yhteisen sijainnin, tilankäytön ja toimintamallin tavoitevaihtoa kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuivat pääosin edellisvuonna 2019 toteutettujen suunnittelusprinttien tietoihin.

Huhtikuussa 2020 alkoi Jyväskylän sydän -projektin viimeisin intensiivinen suunnittelujakso. Sen tuloksena tehostettiin tilaohjelma, muodostettiin toimintamallin tuottavuustavoite ja henkilöstömenojen vähentämistavoite, luotiin kuvaus taiteen ja kulttuuri arvoverkostosta ja vaiheistettiin etenemissuunnitelma kahdelle seuraavalle valtuustokaudelle. Työvaiheen tulokset on tiivistetty Kulttuurin kaareksi nimettyyn yleissuunnitelmaan eli masterplaniin.

Kulttuurin kaari esitetään nyt julkistettavassa projektin raportti nro 4:ssä eli Jyväskylän sydämen etenemissuunnitelmassa 2021. 

Jyväskylän sydämen etenemissuunnitelma vaiheistaa kulttuuriyksiköiden toimintamallin integroinnin ja tilainvestoinnit kahdelle seuraavalle valtuustokaudelle. Kulttuurin kaaren investointien hankekustannusarvio on yhteensä 95 MEUR. Säästövaikutus, joka kohdistuu 30 vuoden toimintamenoihin, on tarkistettuun lähtökohtaskenaarioon verrattuna noin 100 MEUR, kun otetaan huomioon kulttuuriyksiköiden integraation tavoitteeksi asetettu noin 30 MEUR henkilöstösäästövaikutus / 30 vuotta. Toimintamallin integraation avulla yhteensä 300 henkilötyövuoden kulttuuriyksiköt muuttuvat entistäkin aktiivisemmaksi kaupunkielämän ja kaupunkikeskustan kehittämisen resurssiksi.

Jos etenemisehdotukset toteutuvat, kulttuurin tilojen kaupunkikeskustan sijaintipaikkojen määrä vähenee 2020-luvun aikana nykyisestä kuudesta neljään. 

Lisätiedot projektipäällikkö Janne Viitamies 050 477 1511
 

Image
Näkemys kulttuurikeskuksesta Jyväskylän sydän -hankkeessa, kuva Leo Nuutinen

Haluatko lisätietoa kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan yhteiskehittämisestä?

Terveiset projektipäällikölle: janne.viitamies[at]jyvaskyla.fi tai p. 050 477 1511