Hyppää pääsisältöön
Kuva
Tasa-arvokompassin mainos, jossa koululaisia oppitunnilla
Kuinka monimuotoinen ja monitahoinen asia onkaan kyseessä.”
Kuva
Tasa-arvokompassin mainos, jossa koululaisia oppitunnilla

Rauhankasvatusinstituutin johtava asiantuntija Mari-Anne Okkolinin vieraskynä-kirjoitus taustoittaa, miksi perusopetuksen kouluissa laaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Rauhankasvatusinstituutti on toteuttanut lukuvuoden 2020-2021 aikana ”Tasa-arvo toimintakulttuurin keskiöön” -täydennyskoulutuksia Jyväskylän kaupungin peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen opettajille ja koulutusjohdolle, minkä lisäksi koulutuksia järjestettiin Jyväskylän kesäyliopiston kautta O3 Keski-Suomen kuntien kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille. Miksi? Miksi tämä on tarpeen?  

Velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä estää syrjintää

Lainsäädännön mukaan Suomessa kaikkien koulutusta järjestävien oppilaitosten velvollisuuksiin kuuluu edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä estää syrjintää. Lainsäädäntö myös huomioi syrjinnän moniperustaisuuden ja saman-/eriaikaisuuden. Nykyinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostaa useissa yhteyksissä moninaisuutta ja edeltäjistään poiketen, se ohjaa sukupuolitietoiseen kasvatukseen ja ohjaukseen. Lisäksi (P)OPS velvoittaa sukupuolittuneiden käytänteiden ja asenteiden tiedostamiseen ja niiden purkamiseen.  Kansallisen lainsäädännön ja opetussuunnitelmatason uudistusten lisäksi kasvatus- ja koulutusalan instituutioita ja ammattilaisia ohjaavat ja velvoittavat kansainväliset sitoumukset.  

Uudistetun lainsäädännön (2015) mukaan, oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman ja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Jälkimmäisessä korostuu kirjaimellisesti toiminnallisuus sen ollen näin keskeinen työkalu oppilaitosten toimintakulttuuriin kehittämisessä ja arjen tasa-arvotyössä. Lokakuussa 2020 julkistetussa Opetushallituksen kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin lain velvoittaman tasa-arvosuunnittelun toteutumista perusopetuksessa, kävi ilmi, että isossa osassa koulujen tasa-arvosuunnitelmia on puutteita. Tulokset viittasivat siihen, että kouluilla oli aukkoja tasa-arvolain suunnittelua koskevien velvoitteiden tuntemuksessa: esimerkiksi vain reilulla puolella vastanneista oli käytössä koulukohtainen suunnitelma ja noin 40 % vastaajista ilmoitti, että he noudattavat kunnan tai seutukunnan suunnitelmaa, suunnitelmaa ei ollut tai sen laatiminen oli kesken.  Tämän lisäksi koulujen todettiin tarvitsevan lisää opastusta ja neuvoja, jotta tasa-arvotyötä voitaisiin tehdä paikallisesti koulujen ominaispiirteet ja tarpeet huomioiden. Tammikuussa 2021 puolestaan Yle uutisoi ”koulujen jämähtäneistä rakenteista” nostaen esiin koulujen tasa-arvotyön haasteita etenkin nuorten opettajien kokemusten näkökulmasta. Myös tässä yhteydessä nostettiin esiin sukupuolen ja tasa-arvon käsittelyn tärkeys opettajien täydennyskoulutuksessa mutta myös opettajankoulutuksessa.  

Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksista hyvää palautetta

Tasa-arvolaista tuleva oppilaitoksia koskeva velvoite on yksiselitteinen ja alan ammattilaisten työtä tukemaan järjestömme on tuottanut Tasa-arvokompassi koulutusmateriaalin ja -kokonaisuuden  ja toteuttanut kuluneen vuoden aikana opettajien täydennyskoulutuksia eri puolilla Suomea, mukaan lukien Jyväskylä ja Keski-Suomen O3-kunnat. Tasa-arvokompassin avulla on mahdollista sekä laatia että päivittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja säännöllisesti käytettynä sen avulla on mahdollista seurata ja arvioida oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön etenemistä. Mikä tärkeintä, sen avulla saadaan näkökulmia ja käytännön vinkkejä arkisten käytänteiden ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta koulutettaviltamme ja erityisen kannustavana pidämme palautetta, joissa näkyy, että onnistuimme herättämään ajatuksia ja tarjoamaan käytännöllisiä työkaluja opettajien työtä tukemaan:  

”Opin materiaalien ja keskustelujen avulla paljon itsestäni, tiedostamattomista ajatuksistani tai toimintatavoistani, joita tulisi kriittisemmin tarkastella. Lisäksi sain paljon apua ja vinkkejä omaan opetukseen ja yhteiseen toimintaan koulussa.” 

”Omien luulojen ravistelu! Luulee olevansa niin tasa-arvoinen...” 

Toivomme pystyvämme jatkamaan yhteistyötä, sillä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä on kyse pitkäkestoisesta toiminnasta monien eri toimijoiden kesken. Samansuuntaista viestiä saimme myös koulutukseen osallistuvilta:

”Ennakko-oletukset ja omat arvot ohjaavat vahvasti luokittelua ja normittamista, mikä on välttämätöntä tiedostaa tasa-arvotyötä tehdessä. Käsite on laaja, vaatii pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työskentelyn juurtuakseen käytäntöön.” 

Toistaiseksihan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen ei koske varhaiskasvatusta. Asian lainsäädännöllinen valmistelu on käynnissä ja kirjattu muun muassa hallitusohjelmaan.  

YTM, FT, dosentti Mari-Anne Okkolin
johtava asiantuntija Rauhankasvatusinstituutti